Tervetuloa kotisivuilleni!

Hei, olen ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Olet erittäin tervetullut kotivisuilleni lukemaan minusta ja ajatuksistani!

 

-Seija-

Pari sanaa minusta

Olen 60-vuotias eläkkeellä oleva lähihoitaja. Syntyisin olen Satakunnassa, mutta Loimaalla olen asunut noin 47 vuotta. Olen kahden aikuisen lapsen äiti sekä kolmen lapsen mummu. Olen viimeisimmältä koulutukseltani lähihoitaja, mutta lisäksi olen opiskellut ammattikoulussa pukuompelijaksi ja käynyt useita siivousalan koulutuksia. Avoimen yliopiston puolella olen opiskellut oikeustieteitä ja tällä hetkellä opiskelen avoimessa yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Työurani olen tehnyt ”duunarina” niin hoitoalalla kuin rakennuksillakin sekä siivousalalla. Kokemusta on myös yrittäjänä toimimisesta, sillä minulla oli aikoinaan oma siivousalan yritys. Tällä hetkellä en ole luottamustehtävissä. Aikaisemmin oli muutaman kauden sekä valtuustossa että eri lautakunnissa. Jonkin aikaa toimin myös paikallisen työttömien yhdistyksen puheenjohtajana. Pyörätuolista tuli tärkeä liikkumisen apuväline minulle noin 12 vuotta sitten.

Minulle tärkeitä asioita

Alta voit käydä lukemassa ajatuksiani erilaisista asioista ja ilmiöistä.

Kouluverkkoselvitys ja kyläkoulut

Loimaalla tehdään jatkuvasti kouluverkkoselvityksiä. Ja jo useen otteeseen lopettamisuhan alla on ollut Virttaan koulu - kylän johon muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä ja joka on viihtyisä. Virttaa on kylä, jossa on pyritty säilyttämään palveluita ja jossa toimii aktiivinen kyläyhdistys. Koululla on järjestetty monenlaista toimintaa. Kysymys kuulukin: tuleeko todellakin halvemmaksi kuljettaa lapsia muualle muualle kouluun? Mitä tapahtuisi aktiivisten kyläläisten toiminnalle? Koulun loppumisen jälkeen myös muutama opettaja saattaisi jäädä työttömäksi.

Tämän päivän henki tuntuu olevan se, että rakennetaan isoja yksiköitä. Tämä tuo tullessaan erilaisia ongelmia, kuten sen, että koulukiusaaminen ja syrjäytyminen mahdollisesti lisääntyvät. Luokkakoot alkavat olla jo niin suuria että hitaammin oppivat jävät liian vähälle huomiolle. Olen itse, niin kuin lapsenikin aloittanut opinpolkuni pienessä kyläkoulussa, silloin ei ollut suuremmin kiusaamisongelmia ja jos jotain tulikin, asiat selvitettiin samantien. Pienet luokkakoot mahdollistivat myös sen, että opettaja huomasi hyvin nopeasti, jos oppiminen takelteli, ja asia voitiin heti ottaa työn alle. Nyt kuulee ketomuksia juuri isojen koulujen ja luokkakokojen suuruuden vuoksi tapahtuvasta kiusaamisesta ja siitä, että suurissa oppilasryhmissä, joutuu helposti syrjään, kun kaikkia ei haluta mukaan. Samoin muualta tulleita ei välttämättä hyväksytä ja sekin aiheuttaa syrjään jäämistä. Tämä on yleensä vanhempien opiskelijoiden kiusaus.

Mielestäni vireiden kylien toimintaa pitäisi tukea ja ylläpitää sen sijaan, että niitä ollaan toistuvasti ajamassa alas. Samalla pitäisi muistaa myös ne lähipalvelut, joilla saadaan myös asukkaita lisää, kun ihmiset viihtyvät. Haaralla aikanaan oman kylän koulu lopetettiin - sen jälkeen kun se ensin peruskorjattiin. Hetkeä myöhemmin sama koulu myytiin alle puolella hintaa siitä, mitä korjaus maksoi. Nykyään on vaikeaa saada myytyä kylältä taloja, kylällää kun ei enää ole palveluita eikä mitään, mikä vetäisi uusia asukkaita puoleensa. Jo kyläkoulun olemassaolo saattaisi vetää kylään uusia asukkaita. Maaseutu kiinnostaa - kaupungin keskusta ei ole aina se paras paikka.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009)

Palvelusetelilain 1§:n mukaan lain tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Palvelusetelilain tarkoituksena on myös edistää yhteistyötä elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen välillä. Palvelusetelilakia sovelletaan palvelusetelien käyttämiseen kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (2 §). Palvelusetelillä tarkoitetaan lain mukaan järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- tai terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata, kunnan ennalta määräämään arvoon asti, palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset (3 §, 2 kohta).

 

Palvelusetelilain 6 §:n mukaan, silloin, kun kunnassa käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen, tulee asiakkaan mielipidettä palvelusetelin saamisesta ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan tulee tällaisissa tilanteissa ohjata asiakas kunnan muilla tavoin järjestämän palvelun piiriin. Kunnan tulee selvittää asiakkaalle asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat sekä omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus. Asiakkaalle tulee kertoa myös vastaavan palvelun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisesta asiakasmaksusta.

 

Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Palvelusetelin arvoa tulee korottaa, mikäli asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuvat. (Palvelusetelilaki 569/2009, 7 – 8 §.) Kunta ei voi yksityistää kaikkia palveluitaan. Toisaalta, onhan se kuitenkin vaihtoehto sellaisille henkilöille, jotka ovat halukkaita ottamaan käyttöönsä palvelusetelin. Loimaalta ja lähiympäristöstä löytyy hyviä koti- ja hoivapalveluyrittäjiä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090569

Loimaan strategiasta

Loimaan Lehdessä oli 26.1.2019 yleisönosastolla kirjoitus Loimaan strategiasta. Kirjoituksessa todettiin muun muassa, että joulukuussa päätetyssä talousarviossa esitetyt kotihoidon henkilöstölisäykset tulee laittaa välittömästi hakuun. Perusteluin todettiin, että ikäihmisten palveluasuminen on vähentynyt merkittävästi ja kotihoitoon tarvitaan lisää henkilöstöä turvaamaan ikäihmisten palvelut, varsinkin, kun tällä hetkellä kotihoidon tilanne on kestämätön. Loimaan strategiassa peräänkuulutetaan arvoja ja vastuullista politiikkaa. Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä. Kotihoitoon tarvitaan lisää tekeviä käsiä. Nyt.

 

Ihmiset, jotka ovat veronsa maksaneet ja maata aikanaan rakentaneet, ovat ansainneet hyvän hoidon, silloin kun sen tarve on. Sen lisäksi, että kotihoidossa on liian vähän tekeviä käsiä, myös kotihoidon henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Päättäjien olisikin syytä katsoa peiliin ja miettiä, mistä tuo vaihtuvuus tosiasiassa johtuu. Kysymys on pohjimmiltaan myös siitä arvopohjasta, joka päättäjillä on. Muun muassa jatkuva kiire ja muutokset, joita tulee toinen toisensa perään, vaikka tuloksista ei ole tietoa, väsyttävät henkilökunnan. Omaishoitajien vapaapäiviä on vaikea järjestää, intervallipaikat ovat kiven takana jne. Kahden suuren kotihoidon ryhmä ei yksinkertaisesti toimi, vaan ryhmät pitäisi pilkkoa pienempiin yksiköihin. Ryhmäkokojen pienentäminen saattaisi vähentää hoitajien vaihtuvuutta ja toisaalta hoitajat tuntisivat hoidettavansa paremmin. Intensiivitiimille järjestettiin kaksi hoitajaa lisää, mutta kentällä liikkuvat kotihoidon ryhmät eivät saaneet lisää henkilökuntaa, vaikka siellä tunnutaan toimivan aikamoisella alimiehityksellä. Poislähtevien hoitajien tilalle harvemmin palkataan uusia.

 

Erilaisia sihteereitä ja muita viranhaltijoita kyllä pakataan lisää, mutta moni sijaisena vuosikaudet toiminut ja tehtäväkenttänsä tunteva hoitaja ei saa vakipaikkaa. Valintatilanteessa ohituskaistaa mennään niin oikealta kuin vasemmaltakin, vaikka työkokemusta on parhaimmillaan vain muutamia viikkoja. Tulijoita kyllä olisi, mutta he eivät vaan jaksa odottaa, kun vakipaikkaa ei tahdo saada mitenkään. Loimaalla on perinteisesti olut erinomaisia työnsä osaavia hoitajia, eikä näistä mielestäni kannattaisi päästää irti. He kyllä löytävät itselleen uuden työpaikan, niin kuin useimmat ovat tehneetkin siirryttyään pois kaupungin palkkalistoilta. Uusilla isoilla ryhmillä ja systeemeillä on ollut myös hoitajien voimia kuluttava vaikutus. Viimeaikainen säätila laittaa myös miettimään, miten näissä olosuhteissa voi liikkua turvallisesti paikasta toiseen samaan aikaa, kun kiire painaa päälle. Ja kun vielä huomioidaan kaupungin autokalusto, maaseudun auraamattomat tiet ja muut olosuhteiden haasteet, on suoranainen ihme, ettei hoitajille ole sattunut isompia vahinkoja.

Muutama sana Kelan toiminnasta

14.1.2019

 

Kelan toiminta

Kelan hallitus pitäisi erottaa ja korvata jäsenet asiantuntijoilla. Tilalle tulisi palkata kokeneita sosiaalialan ammattilaisia ja etuuskäsittelijöitä. Tällä hetkellä esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden päätökset ovat toistuvasti myöhässä. Kaikki on ajettu niin tiukalle, että ihmisten on pakko hakea apua. Aktiivimallin tulo ja yhdeksän euron työntekijät on ajettu tilanteeseen, jossa he eivät pysty elättämään itseään ja perhettään. Perustoimeentulotuen siirto Kelalle merkitsi sitä, että nyt ihmiset joutuvat hyppäämään luukulta toiselle. Toisin oli puheissa, sillä puhuttiin, että tämän uudistuksen myötä palvelut saataisiin yhdeltä luukulta. Kelan päätöksenteolle on ominaista, että se ei ratkaisuja tehdessään hyväksy tiettyjä menoja, jotka tosiasiassa voivat romahduttaa monenkin perheen elämän. Tämä johtaa siihen, että seuraavaksi pitää tehdä kunnan luukulla uusi hakemus ja taas täyttää erilaisia papereita. Kela ei myöskään maksa lääkekorvausta kaikista lääkkeistä ja joidenkin lääkkeiden kohdalla se saattaa tarkoittaa useiden satojen eurojen lisäystä jo ennestään suuriin, yleensä lääkekaton ylittäviin lääkekuluihin. Se aiheuttaa melkoisen loven niin pieneläkeläiselle kuin pienituloiselle perheellekin. Kuluja syntyy muutenkin aikamoinen määrä mm. sairaalamaksuista, hammaslääkärimaksuista ja muista asiakasmaksuista.

Tuorein uutinen Kelan päätöksenteosta:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1351964b-db6d-4734-b86d-2a78e83b9eb8

 

Kela ja kuntoutus

Sairauden tai tapaturman vuoksi vammautuneet ovat voineet hakea joko vaativaa lääkinnällistä tai harkinnanvaraista kuntoutusta sekä avokuntoutusta. Kela päätti kilpailuttaa laitoskuntoutuksen saaden sillä aikaan sen, että kaikki saatiin kertaheitolla sekaisin. Asia herätti runsaasti keskustelua. Nyt tehdyssä kilpailutuksessa kun huomioitiin vain hinta, laadulle ei annettu minkäänlaista painoarvoa. Laadukasta kuntoutusta tarjoava ja mittavan kokemuksen neurologisesta kuntoutuksesta omaava Maskun neurologinen kuntoutuskeskus oli kilpailutuksessa noin prosentin kalliimpi kuin kilpailutuksen voittaneet kylpylät. Näin ollen Maskun neurologinen kuntoutuskeskus ei voi enää järjestää Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta muille kuin ruotsinkielisille. Maskuun piti olla mahdollisuus päästä kuntoutukseen, hakemalla kuntoutusta harkinnanvaraisena. Harkinnanvaraista kuntoutusta ei kuitenkaan voinut hakea, jos kuuluu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Tällä Kelan päätöksellä ollaan nyt kaatamassa erittäin laadukasta ja ammattitaitoista kuntoutuslaitosta, jossa on tehty pitkän aikaa myös laadukasta tutkimustyötä. Maskun etuna olisi ollut myös se, että siellä olisi ollut terapeutitkin jo omasta takaa, eikä työntekijöitä olisi tarvinnut palkata muualta tai hankkia alihankintana. Kylpylöiden pääasiallinen tulonlähde on muu kuin kuntoutustoiminta. Huomioitiinkohan kuntoutuspaikkoja valittaessa mahdollinen kustannusten nousu, kun osa laitoksista joutuu palkkaamaan ammattitaitoista henkilökuntaa. Kysymyksiä herättää myös se, ovatko kylpylöiden tilat asianmukaiset ja riittävän turvalliset vaativaan kuntoutukseen. Valitettavasti Kelalla on moni asia ollut harkinnanvaraista, kuten aikanaan reumasairaalakin. Kela ei myöskään huomaa sitä seikkaa, että kuntoutuksen vähentyessä myös ihmisten kunto hiljalleen rapistuu ja heikkokuntoisen ihmisen hoitaminen ja kuntouttaminen tulee yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi. Kelan kuntoutuspäätöksiä pitäisi olla tekemässä ammattitaitoiset ihmiset. Mielestäni paras ratkaisu olisi, kun kuntoutusta hakeva, kuntoutussuunnitelman tekijä, terapeutit sekä Kelan asiantuntija kokoontuisivat yhdessä päättämään mikä olisi asiakkaan kannalta paras ja tehokkain kuntoutusmuoto ja sen perusteella tehtäisiin päätös. Silloin ei kuntoutussuunnitelman tehneen lääkärinkään aika menisi jokavuotiseen suunnitelman tekemiseen, vaan hän voisi tehdä tärkeää potilastyötä. Lääkäri voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan, mikäli potilaan tilanteeseen tulee muutoksia.

 

https://www.kuntoutuskeskus.fi/moniammatillista-kuntoutusta-saa-maskusta-myos-jatkossa/

 

Kelataksit

Uudistuksen myötä myös kelakuljetukset saatiin totaalisen sekaisin. Tilauksia tehdessä odotusajat saattavat muodostua vaikka kuinka pitkäksi, eikä aina silloinkaan voi varmuudella tietää, tuleeko taksi ajoissa vai tuleeko se ylipäätään ollenkaan. Jos asiakkaalla ei ole vakiotaksin käyttöoikeutta, taksi voi tulla ihan mistä vaan. Myös osoitteet saattavat olla täysin hukassa, asiakas odottaa siellä, taksi täällä. Myös taksikuljetusten omavastuuosuuden summa nousee koko ajan. Matkan pituudella ei ole vaikutusta hintaan, vaan matka kuin matka yhteen suuntaan maksaa 25 euroa, ja jos takaisin on päästävä, pitää maksaa vielä toinen 25 euroa. Monelle pienituloiselle 50 euron edestakainen taksimatka saattaa saada koko talouden sekaisin.

 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/taksi-ei-koskaan-hakenut-aivovammasta-karsivaa-miesta-sairaalasta-mira-tyttaren-tuska-isa-hataantyi-ja-tunsi-itsensa-arvottomaksi/7099166

Perheiden hyvinvointi

11.1.2019

 

LASTEN JA KOKO PERHEEN HYVINVOINTI

 

Lasten ja lapsiperheiden asiat ovat lähellä sydäntäni. Olen sitä mieltä, että kun perheeseen tulee perheenlisäystä, olisi syytä jo neuvolassa kiinnittää huomiota myös siihen, miten perhe pärjää jatkossa. Huomio tulisi kiinnittää niin lasten ja nuorten hyvinvointiin kuin myös perheen taloudelliseen tilanteeseen ja mikäli taloudellinen tilanne vaikuttaa liian haasteelliselta, siihen olisi syytä puuttua heti alkuvaiheessa, ennen kuin tilanne muuttuu täysin sietämättömäksi. Perheille tarkoitettuja taloudellisia tukimuotoja on erilaisia, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että perheen tilannetta on arvioitava myös laajemmin, kokonaisuutena. Kun perheen tarvitsemat tukitoimet kartoitetaan ja aloitetaan riittävän ajoissa, syntyy myös kustannussäästöjä. Näen myös tärkeänä, että lapsilisät ovat tärkeä osa perheiden taloutta ja ne tulisin pitää vähintään nykyisellä tasolla, ei missään tapauksessa ainakaan vähentää. Myös lapsilisien porrastaminen tulojen mukaan voisi olla järkevää. Lapsilisien käyttötarkoituksen tulee olla jatkossa se, että sillä kustannetaan lapsen hoitoon, hyvinvointiin, harrastuksiin ym. lapsen menoihin liittyviä kuluja sen sijaan, että ne sijoitettaisiin korkeakorkoisille tileille. Taloudelliset syyt ovat yksi melko keskeinen syy siihen, että lapsia hankitaan nykyään vähemmän kuin aiemmin. Leikkureiden kohdistuminen nuorten perheiden talouteen, työttömyys ym. vaikuttavat siihen, että perheen tulotaso on pieni ja siihen tilanteeseen on vaikea enää kuvitella perustavansa perhettä. Toisaalta merkittävää on myös se, että työ, josta elanto hankitaan, tuottaa sen verran tuloja talouteen, että sillä pystyy elättämään perheen. Myös lasten kouluttaminen maksaa nykyisin enemmän kuin aiemmin. Olennaisena osana perheen hyvinvointiin kuuluu myös yhdessäolo. Tähän ratkaisuna voisi olla esimerkiksi 6+6 tunnin työpäiviin, jolloin perheelle jäisi enemmän yhteistä aikaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen jatkuu varhaiskasvatuksesta aina kouluikään asti. Turvallinen ja ammattitaitoinen henkilökunta niin varhaiskasvatus- kuin koulumaailmassakin tekee havaintoja esimerkiksi lapsen ja nuoren oppimistaidoista, kehityksestä tai mahdollisesta kiusaamisesta. Näin pystytään varmistamaan jokaiselle mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet ammatilliseen tai akateemiseen koulutukseen perhetaustasta riippumatta.

 

NUORTEN TYÖTTÖMYYS

 

Toimin aikanaan paikallisen työttömien yhdistyksen puheenjohtajana. Tuolloin havaitsin hyvin tärkeän asian etenkin nuorten, erilaisten ongelmien parissa taistelevien nuorten kohdalla. On neljä asiaa, jotka eivät maksa mitään, mutta jotka auttavat näitä nuoria elämässä eteenpäin. Ne ovat opastaminen, kannustaminen, uskominen ja neuvonta. Nuorten kanssa ensinnäkin keskustellaan siitä, minkälainen ammatti tai minkälainen työ kiinnostaa ja tämän jälkeen opastetaan heitä etsimään tietoa heitä kiinnostavasta alasta. Tämän jälkeen kannustetaan ja tuetaan nuorta työ- ja opiskelupaikan etsimisessä. Käydään keskustelu mikä ammatti kiinnostaa ja työpaikat. Opastetaan mistä löytää tiedot ja kannustetaan etsimään niin työ- kuin opiskelupaikkoja. Lopulta luodaan nuorille uskoa ja uskotaan itsekin siihen, että asiat onnistuvat, kunhan jaksaa yrittää. Ei siis vain keppiä vaan myös porkkanaa. Tuen ja luottamuksen osoittaminen on erittäin tärkeää.

 

PÄIVYSTYS- JA SAIRAALATOIMINTA SEKÄ KOTIHOITO LOIMAALLA

 

Mielestäni ympärivuorokautinen päivystys pitäisi saada takaisin Loimaalle. On todella kallista kaikille lähteä päivystykseen Turkuun jonkun pienemmän, mutta hoitoa vaativan vaivan takia. Vaativammat terveydelliset ongelmat toki voidaan hoitaa Turussa. Loimaan sairaalassa on kuntoutusosastoja, mutta on vain käynyt niin että niissä ollaan usein todella pitkiä aikoja. Toisaalta kaikki eivät pärjää kotona, toisaalta laitospaikkojen määrä on ajettu alas. Laitospaikkojen alasajo puolestaan on vaikuttanut siihen, että intervallipaikalle pääseminen on todella työlästä. Kuntoutusosastoilla ei välttämättä ole kuntoutukseen riittävästi perehtynyttä henkilökuntaa ja kotiin lähetetään puolikuntoisena. Kotiin lähetettäessä kerrotaan intensiiviryhmästä, joka tulee auttamaan kotiin, kun on kotiutettu ja heillä on aikaa. Ajatus on hyvä, toteutus ei vain oikein onnistu. Kotihoidolla on merkittävä rooli omassa kodissa asumisen tukena. Henkilökuntaa vain on aivan liian vähän ja paikkausten myötä työmäärän muodostuvat kohtuuttomaksi ja sairauslomat lisääntyvät. Hoitajat tekevät tuplavuoroja, mikä pidemmän päälle johtaa hoitajien uupumukseen ja työssä sattuu virheitä. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ei ole aikaa ja kännykässä olevan sovelluksen ohjeet ovat riittämättömät eivätkä ne toimi joka alueella. Hoidettavan pitää olla siinä määrin skarppina, että hän osaa neuvoa hoitajia. Miten tämä onnistuu muistisairailta? Myös hoitajat vaihtuvat melko tiheään, eikä vakituisen hoitosuhteen luominen ole mahdollista. Isolla alueella vaihtuvuus on erityisen suurta. Etenkin hoitopuolella olisi paljon korjattavaa.